tiistai 13. syyskuuta 2016

Iloisia uutisia ja hysteeristä pelkoa

Eilen vähän tuli sisustettua tuota omaa kotia ja laitoin isosiskolle kuvia lopputuloksesta. Vastausta ei kuulunut, eikä hän ollut koko päivänä käynyt Whatsappissa. Silloin aloin epäilemään, että jotain on meneillään ja illalla sainkin kuvan suloisesta tyttövauvasta, joka oli saapunut maailmaan ❤ Aivan ihana uutinen ja hienoa, että kaikki oli mennyt hyvin.

Uutisten jälkeen, mulla oli koko ajan semmoinen olo, että voisin vain itkeä, mutta en tiennyt kummasta, onnesta vaiko pelosta. Ennen nukkumaan menoa aloinkin vollottamaan, koska todellisuus iski vasten kasvoja. Mä olisin seuraava.
Tähän asti en ole jotenkin kunnolla ajatellut joskus synnyttäväni. Se ei ole tuntunut niin todelliselta. Tähän asti on keskitytty siihen, koska siskoni synnyttää ja sitä hetkeä on odotettu koko raskauteni ajan. Eilen tajusin, että nyt se olen minä, kenen odotetaan seuraavaksi synnyttävän. Miten mä siitä muka selviän, yksinkö mä siellä synnyttämässä olen ja kärsin, millä mä meen synnyttämään ja alkoi mua pelottamaan jo se arkikin yksin vauvan kanssa. Suunnaton pelko valtasi mut, eikä siihen sitten kyllä auta muiden "kyllä se siitä, kyllä kaikki hyvin menee, kyllä sä selviät..." tsempit. Se yksin oleminen pelottaa vaan niin paljon ja eilen se jotenkin nousi kunnolla pintaan, kuinka pelottavaa se oikeasti on. Ensimmäistä kertaa mä mietin sitä, kun on sanottu, ettei tämä yksin lapsen kanssa oleminen ole helppoa. Ensimmäistä kertaa mä oikeesti oisin voinut sanoa ääneen, että se yksin oleminen on ihan perseestä. Mä toivon, että mä selviän. Mä toivon, että vaikka se ei helppoa olekaan, mä osaisin olla äiti ja pitää lapsestani huolta. Mä todella toivon, että mä pelkään ihan turhaan. Sen tiedän, että ainakin mä tarvitsen paljon tietoa synnytyksestä neuvolasta ja ehkä se pitää ottaa puheeksi myös siellä neuvolapsykologillakin. Ei mua tähän asti ole synnytys mitenkään pelottanut, mutta nyt kun mä olenkin se seuraava joka joutuu synnyttämään, sitä on alkanut pelkäämään.

Luultavasti kirjoitan myöhemmin enemmän siitä, mitä ajattelen tulevasta synnytyksestä, mutta tämä oli nyt tällainen pikainen päivitys siihen, että musta tuli täti x3 ja samalla hysteerinen pelkääjä. Muistakaahan käydä kurkkailemassa mun Youtubea välillä. Siellä on perjantailta My day -videota ja tälläkin hetkellä on uusi video latautumassa. Se on mun ensimmäinen storytime-video, jolla kerron siitä kun sain tietää olevani raskaana. Oon toki kirjoittanut siitä hetkestä tänne blogiinkin jo, mutta kun toiset tykkää enemmän videoista ja kertaus on vain opintojen äiti, niin mikäpäs siinä. Sanni Mariia oli kanavan nimi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistathan, että julkaisen vain asialliset kommentit :)