... on onnistunut hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Välillä ei ole mitään ongelmaa, välillä olen tuskaillut kipujen ja väsymyksen kanssa. Olen tehnyt tosiaan kaksi pientä reissua tässä toisen kolmanneksen loppupuolella. Ensimmäinen oli se Helsingissä käynti, josta viimeksi mainitsin. Menin sinne siis veljeni kanssa, jolla oli tapaaminen nettityttöystävänsä kanssa ensimmäistä kertaa. Olin varmistamassa, että kaikki menee hyvin, veljeni kun ei ole koskaan aiemmin matkustellut yksin ja tuollaisten nettituttujen tapaamisten kanssa saa aina olla vähän varuillaan. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin! Kyllä sieltä ihan oikea tyttö löytyi ja aikansakin he viettivät kiltisti koiran kanssa lenkillä ja puissa kiipeillen. Mulla itselläni oli muutama tunti aikaa touhuta mitä halusin ja kulutinkin aikani leffassa käyden ja pikkumiehelle vaatteita ostellen. Tarkoitus oli myös käydä syömässä, mutta aika loppui kesken. Niimpä nappasin asemalta mukaani täytetyn patongin, jonka söin paluumatkalla junassa.
Pelkäsin mitä tuosta reissusta tulee, kun istumista oli tiedossa paljon, vähän kävelemistäkin ja yöunta olin saanut kerrytettyä alle vain muutaman tunnin. Yllätyin kun kertaakaan ei tullut mitään kolotusta minnekään, eikä väsymyskään alkanut painaa kun vasta illalla kun istuin junassa. Ilmeisesti oli ihan hyvä, että perillä Helsingissä käytin puolet ajasta kävelemiseen ja puolet istumiseen. Näin ei ehtinyt kumpikaan rasittaa mua liiaksi asti. Muistin kyllä pitää huolta siitä, että join tarpeeksi, mutta nälkä ei tosiaan päässyt yllättämään leffassa syödyn pienen karkkimäärän vuoksi. Olin siis positiivisesti yllättynyt, että selvisin niin hyvin päivästä, joka kesti aamuseitsemästä myöhään iltaan saakka vain niiden muutaman tunnin yöunien voimalla.
Tämä toinen reissu ei sitten todellakaan mennyt enää niin hyvin. Voisin sanoa, että tuohon ensimmäiseen reissuun verrattuna, tämä toinen oli täyttä helvettiä. Jo kahtena edellisenä kesänä, on tullut käytyä Power Truckissa Alahärmässä ja sinne suunnattiin myös tälläkin kertaa. Suunnitelmana oli se, että matkaan lähdetään lauantaina (eli eilen) aamukuudelta, perillä ollaan kymmenen aikaan, koko päivä iltaan saakka kävellään pitkin messu- ja näyttelyaluetta ja Seinäjoelle hotelliin lähdetään vasta kolmelta yöllä, kun Rock Night on ohi. Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen ajettaisiin takaisin kotiin. No, ei se suunnitelma kyllä ihan toteutunut.
Yöllä ehdin nukkumaan kolmesta neljään tuntia, joten tälläkin kerralla matkaan lähdettiin pienen univelan kanssa. Automatka Alahärmään ei ollut tuskaa, mutta ei kivutontakaan. Matkalla pysähdyttiin kaksi kertaa, syötiin ja juotiin ja mulla oli koko takapenkki käytettävissäni, mutta silti se istuminen otti vähän lonkan päälle. Hiukan ennen perille pääsyä tuli päivän ensimmäinen supistuskin, mutta kuitenkin täysin kivuton.
Sää oli aivan hirveä. Vettä satoi koko ajan, tuuli ja oli erittäin kylmä. Ihanaa, sillä koko tapahtuma oli kuitenkin ulkotiloissa. Palelin ja olin aivan märkä. Kävin ottamassa kuvia ja pelkäsin kamerani puolesta, ettei nyt vaan kastuisi liikaa. Laukkua ja reppua en ollut ottanut mukaan, joten kaikki pikkutavara mitä tarvitsin, oli takin taskuissa.
Alue, mitä käveltiin pitkin poikin, oli laaja. Kello lähestyi kahta kun aloin tuntea oikeassa jalassa kipua. En osaa vieläkään kertoa tarkkaa kipukohtaa; nivunen, yläreisi, jalan liitoskohta? Tuohon mennessä olin ehtinyt kuitenkin kävellä vasta pari tuntia ja istua toiset pari tuntia. Kipu sen kun voimistui ja kävelyvauhti hidastui ja hidastui. Jokaisella askeleella purin hammasta ja mitä enemmän kävelin, sitä enemmän aloin irvistellä aina jalkaa liikuttaessani. Itsepäinen kun olen, kärsin ja kävelin kivusta huolimatta. Tunnin kidutuksen jälkeen, menin tunniksi sisätiloihin istumaan. Sen jälkeen sain käveltyä jopa viiden metrin matkan kivuitta. Edessä oli kuitenkin joku kilometrin matka, jotta päästäisiin autolle. Siihen matkaan kului aikaa, vauhti oli hyvin hidas ja hidastui aina vaan mitä pidemmälle päästiin. Puolivälissä kipu alkoi käydä sietämättömäksi ja irvistys vieraili kasvoillani yhä useammin. Kun matkaa oli vielä parisataa metriä, purskahdin kivusta itkuun. Mistään pienestä kivusta ei todellakaan ollut kyse. Kipua oli myös toisessa jalassa samassa kohtaa kuin tässä oikeassa, mutta ei niin pahana. Pienikin virheliike tai lihasten jännitys sai jalassa aikaan vielä monta kertaa kovemman kipupiikin. Lähdimme alueelta hetkeksi aikaa pois, kävimme syömässä ja sain levätä. Olin todella väsynyt ja harmitti aivan älyttömästi se, etten päässyt kävelemään. Istuminen hieman helpotti kipua, mutta tiesin sen tulevan rasituksesta heti takaisin.
Palasimme vielä takaisin alueelle, sillä alkoi valoshow. Olisin ollut valmis lähtemään hotellille jo silloin, mutta muut eivät olleet. Yksin olisi pitänyt jäädä autoon istumaan ja odottelemaan muita. Tässä vaiheessa väsymys, kipu ja yksin jääminen saivat aikaan suuren v**tuuntumisen ja sen voimalla kävelin hampaita purren takaisin alueelle, kiersin sen ja kävelin takaisin autolle. Kukaan ei siis jaksanut jäädä Rock Nightiin, joten sen jätimme välistä.
Hotelliin päästyämme oli jo pakko käyttää hissiä vaikka huoneemme oli toisessa kerroksessa. Normaalisti en siis todellakaan olisi hissiä yhteen kerrosväliin käyttänyt. Toiset lähtivät vielä ruokaa metsästämään, mutta minä menin kuumaan suihkuun ja sänkyyn. Yöllä kivut onneksi helpottivat ja tänään oon päässyt kävelemään ihan normaalisti. Pieni kipu tuolla oikeassa jalassa vieläkin tuntuu, mutta se ei vaikuta kävelyyn. Rasituksesta se varmasti kipeytyisi uudelleen, joten eipä ainakaan lenkille parane lähteä. Automatka meni hyvin ja selvisin yhdellä pienellä supistuksella. Väsyttänyt on tänään todella paljon, mutta autossa en saanut oikein nukuttua vaikka yritin.
Ihan putkeen ei tuo reissu siis mennyt tuon jalan vuoksi ja sääkin oli vähän kehno. Moni varmaan sanoisi, että kannattiko tai oliko se sen arvoista, mutta minä sanon vain, että kyllä! En halunnut jättää tapahtumaa välistä ja olisin lähtenyt sinne vaikka jalka paketissa. Ei jokavuotista perinnettä voinut jättää väliin. Pidin huolta kuitenkin siitä, että söin, join ja istuin välissä riittävästi. Ensi vuonnakin haluaisin sinne lähteä ja ottaa pikkumiehen mukaan, mutta sillä kertaa aion harkita asiaa vähän sen mukaan minkälainen sää on. Vesisateessa ei kauheasti houkuttelisi lähteä. Silloin pitää myös toki ottaa huomioon miljoona muutakin asiaa, mutta kyllä siellä seassa seikkaili nytkin pientä väkeä vaunuissaan, joten mikään este lapsi ei ole. Hidaste korkeintaan.
Näiden kahden reissun jälkeen voisinkin antaa omat vinkkini reissaamiseen, jotain sellaisia jotka itse tuli huomattua hyödyllisiksi. Nämä on myös aika yleisiä ja jopa aika itsestään selviä asioita. Jos sulla on joitain hyviä vinkkejä, kerro toki!
Jalkaan hyvät kengät
- Helsingissä käytin tennareita ja Power Truckissa lenkkareita. Tennareilla jalat, varsinkin jalkapohjat tulivat tosi kipeiksi kävelemisestä kun eivät saaneet tarvittavaa tukea. Lenkkareilla oli paljon mukavampi ja kivuttomampi kävellä. Jalkapohjat eivät kipeytyneet laisinkaan.
Pukeudu riittävän lämpimästi
- Luulen, että Power Truckissa tulleen jalkakivun yksi syy on kipukohdassa sijaitsevien lihasten jännittäminen, mikä johtui hirveästä palelusta. Olisi pitänyt laittaa pitkät alushousut collareiden alle... Kannattaa myös pukeutua mahdollisimman mukaviin vaatteisiin.
Käytä reppua, älä laukkua
- Reppua käyttäessä, paino jakaantuu tasaisesti molemmille hartioille, joka on huomattavasti mukavampaa kuin toispuoleinen kipu hartioissa ja jatkuva laukun kantopuolen vaihtaminen. Ota myös mukaan vaan kaikki tarpeellinen. Pakkaa mahdollisimman kevyesti. Älä kanna mitään, jos ei ole pakko.
Juo ja syö
- Riittävästi ja tarpeeksi usein. Pidä mukana vesipulloa tai muuta juomista ja jotain pientä syötävää. Itselläni heikotus iskee joskus niin yllättäen ja rajusti, että syömisen metsästäminen ei siinä vaiheessa ole mukavaa pyörrytyksen vuoksi.
Lepää, mutta älä jämähdä paikoilleen pitkäksi aikaa
- Kävele ja istu, mutta älä kumpaakaan liikaa. Itselläni toimi se kun käveli ja istui suunnilleen saman verran. Kuuntele kehoasi, se kertoo kyllä jos jompaa kumpaa on ollut liikaa. Pitkäaikainen istuminen saa mulla jo turvotusta aikaan jaloissa.
Power Truckista laitan tulemaan kuvapostauksen kunhan saan kuvat käytyä tietokoneella läpi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja
Muistathan, että julkaisen vain asialliset kommentit :)